Satavuotiaan uumenissa

Sata vuot­ta sit­ten, vuon­na 1924, val­mis­tui Kuo­pi­oon Maa­her­ran­katu 2:een uusi ul­jas kou­lu­ra­ken­nus. Ra­ken­nuk­sen suun­nit­te­li Mar­tin Schjerf­beck, tai­tei­li­ja He­le­ne Schjerf­bec­kin veli.  Tämä Kuo­pi­on tyt­tö­kou­lul­le var­ta vas­ten ra­ken­net­tu, klas­sis­mia edus­ta­va, alun pe­rin neli­ker­rok­si­nen tii­li­ra­ken­nus täyt­tää tänä vuot­ta 100 vuot­ta.

Sa­das­sa vuo­des­sa tämä kou­lu­van­hus on eh­ti­nyt näh­dä mo­nen­mois­ta opis­ke­li­jaa ja opet­ta­jaa. 1970-lu­vul­le saak­ka opis­ke­li­jat oli­vat pel­käs­tään tyt­tö­jä.  Kuo­pi­on tyt­tö­kou­lus­ta tuli tyt­tö­ly­seo 1920-lu­vun lo­pul­la ja en­sim­mäi­set yli­op­pi­laat la­ki­tet­tiin 1931. 1970-lu­vul­la Kuo­pi­on tyt­tö­ly­se­os­ta tuli Kal­la­ve­den lu­kio ja sa­moi­hin ai­koi­hin ra­ken­nuk­seen tu­li­vat en­sim­mäi­set poi­ka­o­pis­ke­li­jat.

Suu­rin muu­tos tä­hän sata­vuo­ti­aa­seen kou­lu­van­huk­seen teh­tiin 1950-lu­vul­la, jol­loin kou­lun ylin 4. ker­ros pa­loi ja ti­lal­le ra­ken­net­tiin sekä nel­jäs että vie­lä vii­des­kin ker­ros. Li­sää ti­laa opis­ke­lua var­ten, mut­ta myös li­sää por­tai­ta ka­vut­ta­vak­si. 1990- lu­vul­la kou­lun sisä­ti­lois­sa teh­tiin enem­män­kin muu­tok­sia pe­rus­kor­jauk­sen yh­tey­des­sä. Mo­net tyt­tö­ly­se­on ai­kai­set ti­lat muut­tui­vat pa­rem­min ai­kaan so­pi­vik­si.

Ku­ten kou­lu­ra­ken­nus­kin, on myös kou­lu­o­pe­tus muut­tu­nut vuo­si­kym­men­ten saa­tos­sa. Mut­ta ei niin kui­ten­kaan niin ko­vin pal­joa. Sa­dan vuo­den ajan ovat opet­ta­jat opet­ta­neet ja opis­ke­li­jat opis­kel­leet Kal­la­ve­den lu­ki­os­sa elä­mäl­le tär­kei­tä oppi­ai­nei­ta. Äi­din­kiel­tä, ma­te­ma­tiik­kaa, eng­lan­tia, ruot­sia, his­to­ri­aa, bi­o­lo­gi­aa… Vuo­sien var­rel­la on osa oppi­ai­neis­ta vaih­tu­nut ja nii­tä on tul­lut li­sää. Ope­tus­suun­ni­tel­mat ovat vaih­tu­neet ja nii­den si­säl­löt ovat muut­tu­neet ku­ta­kin ai­kaa vas­taa­vik­si.

Maa­her­ran­katu 2:ssa on opis­kel­lut ja val­mis­tu­nut tu­han­sia yli­oppi­lai­ta. Opis­ke­li­jois­sam­me on nii­tä, joi­den äiti tai iso­äiti on kir­joit­ta­nut yli­op­pi­laak­si Kuo­pi­on tyt­tö­ly­se­os­ta tai Kal­la­ve­den lu­ki­os­ta. Mut­ta myös nii­tä, joil­la su­vus­sa ei ole vie­lä mon­taa­kaan yli­oppi­las­ta.

Tä­män sata­vuo­ti­aan kou­lu­van­huk­sen uu­me­nis­sa teem­me töi­tä si­vis­tyk­sen eteen. Itse ku­kin omal­la ta­val­laan. Kun Kuo­pi­on tyt­tö­kou­lua pe­rus­tet­tiin, se pe­rus­tet­tiin ”kor­ke­am­paa nais­si­vis­tys­tä” var­ten. Tä­nään ei nais­si­vis­tys­tä tar­vit­se enää mai­ni­ta erik­seen vaan lu­ki­on ta­voit­tee­na on laa­ja-alai­sen si­vis­tyk­sen vah­vis­ta­mi­nen ihan kai­kil­le tasa­puo­li­ses­ti.

Lu­ki­os­sa kas­ve­taan yh­des­sä ava­ra­kat­sei­sik­si ja em­paat­ti­sik­si yh­teis­kun­nan jä­se­nik­si.  Ta­voit­tee­na on, että opis­ke­li­ja op­pii tun­nis­ta­maan ja ke­hit­tä­mään omia vah­vuuk­si­aan niin, että hän us­koo omiin mah­dol­li­suuk­siin­sa to­teut­taa unel­mi­aan.

Näi­tä ta­voi­tet­ta koh­ti jat­kam­me, yl­pei­nä hie­nos­ta sata­vuo­ti­aas­ta Kal­la­ve­den lu­ki­o­ra­ken­nuk­ses­ta.

Kii­tos ku­lu­nee­ta luku­vuo­des­ta ja hy­vää ke­sää kai­kil­le!

Reh­to­ri syk­syn yli­op­pi­las­juh­las­sa.